1820 Finlaysonin tehtaan perusti Tammerkosken vesivoiman houkuttelemana skotlantilainen James Finlayson. Tähän aikaan Tampereen asukasluku oli vain 956.
Tietoa Finlaysonin alueesta
Yleistä tietoa alueesta
Finlaysonin alue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa Tammerkosken kansallismaisemassa. Perinteikäs alue tunnetaan vuonna 1820 perustetusta Finlaysonin puuvillatehtaasta, jonka ympärille Tampere rakentui. Finlaysonin tehdasrakennukset ovat iso osa Tampereen kaupungin identiteettiä ja vetovoimaa. Tehtaan porteilta ja Tammerkosken sillaltaon vuosien saatossa otettu tuhansia valokuvia muistoiksi komeista auringon värjäämistä punatiiliseinistä.
Yllätyksellinen ja uusien kokemuksien Finsku tarjoaa elämyksiä kaupunkilaisille ja matkailijoille!
Elävä historia yllättää
Finlaysonin alueella historia, nykypäivä ja tulevaisuus kohtaavat kiehtovassa kaupunkiympäristössä. Elävä alue on täynnä kerroksellisuutta, kontrasteja ja yllätyksellisyyttä. Historiallinen ja tunnelmallinen miljöö tekevät alueesta ainutlaatuisen kokemisen paikan – tapahtumia, kulttuuria ja taidetta on tarjolla ympäri vuoden. Kesän yleisötapahtumiin on pääsääntöisesti vapaa pääsy koko perheelle. Jokaisen tapahtuman tiedoista näet aikataulun, paikan, kuvauksen ja mahdolliset hintatiedot.
Työväenmuseo Werstas on Suomen suurin maksuton museo, jonka vaihtuvat näyttelyt viihdyttävät. Vakoilumuseo on maailman ensimmäinen vakoilua maailmanlaajuisesti esittelevä museo ja harvinainen nähtävyys, joka kannattaa kokea. Grafiikanpaja Himmelblau on Suomen johtava taidegrafiikan vedostuspaja, joka pitää yllä ammattitaitoista käsityöläiskulttuuria. Historiaan tutustuu parhaiten kokemalla: käy mielenkiintoisilla opastuskierroksilla!
Tervetuloa tapahtumiin
Finlaysonin alue on päivittäinen työpaikka tuhansille ihmisille, mutta myös viihtymisen, virkistymisen ja uusien kokemuksien kohde vapaa-aikaa viettäville kaupunkilaisille sekä kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille. Tapahtumakalenteri päivittyy jatkuvasti, käy löytämässä omat lempparisi.
Kaupungin tunnelmallisimmat ostospaikat
BYPIAS tarjoaa muotia ja sisustustuotteita laadukkaista luonnonmateriaaleista ja Finlaysonin myymälä on pysynyt tekstiilijuurillaan, ilahduttaen kauniilla suomalaisella designilla ja kodintekstiileillä.
Vapaa-ajan palvelut viihdyttävät
Koko päivä hujahtaa hauskojen aktiviteettien parissa: käy kokeilemassa Pohjoismaiden suurin arcade-baari sekä lasertaistelukeskus Viihdekeskus ZBase, tasapainoile Tampereen kattojen yllä Roof walk Finlayson Arealla tai järkeile tiesi ulos Room Escapessa.
Ravintolat ja kahvilat palvelevat
Finsku kutsuu syömään, juomaan ja nauttimaan. Nälkäisen ei tarvitse kulkea pitkälle, sillä ravintolat ja kahvilat ovat kätevästi Siperian liikekeskuksessa ja sen lähiympäristössä.
Aluekartta auttaa navigoimaan
Finlaysonin alueella järjestetään paljon tapahtumia ympäri vuoden. Molempiin päätapahtumatiloihin Vooninkiin ja Terdeen on käynti osoitteesta Väinö Linnan aukio 13. Katso kartalta missä mennään!
Pala historiaa: veden voimaa
1820
1836
Tehdas myytiin Pietarilaisille sijoittajille, Nottbeckin ja Rauchin suvuille. He halusivat säilyttää tehtaan vanhan nimen ja pian alkoi puuvillakankaiden koneellinen kutominen. Tehdas kasvoi nopeasti.
1844
Tehtaalla oli yli 500 työntekijää, tehden Finlaysonista Suomen ensimmäisen suuryrityksen.
1869
Tehtaalla sattuu tragedia: tulipalo, jossa tuhoutui noin 400 konetta. 16-vuotias poika oli jäänyt yksin illalla töihin, kun muut olivat lähteneet tuntia aiemmin. Syystä tai toisesta tuli levisi kaasulyhdystä herkästi syttyvää puuvillaan ja poika selvisi vaivoin liekeistä. Koska rautaiset palo-ovet olivat auki, tuli pääsi leviämään. Syyllisiä etsittiin tehtaalla kiivaasti ja johto vaati työntekijöitä korvaamaan yhteisesti tappiot palkastaan: tämä johti tehtaan ensimmäiseen lakkoon!
1877
Kutomo Plevna oli valmistuessaan suomen suurin rakennus: noin 140 metriä pitkä ja 40 metriä leveä. Plevna on luultavasti ensimmäinen tehdasalueen rakennus, joka oli valmistuessaan verhoiltu punatiilillä. Plevnan käytävillä on kierrellyt huhuja kummituksesta: haaksirikossa hukkunut öljymies on kertomien mukaan öljynnyt Plevnan koneiden akseleita.
1882
Finlaysonilla syttyi pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo. Myös Suomen suurin höyrykone otettiin käyttöön tässä rohkeassa tehtaassa.
1892
Monet tulipalot ajoivat tehtaan panostamaan paloturvallisuuteen. Tehtaalle hankittiin sprinklerijärjestelmä englannista ja se oli Suomen ensimmäinen automaattinen palonsammutuslaitteisto, sisältäen 3 882 sprinkleriä.
1899
65-metrinen tehtaanpiippu valmistui Siperia-rakennukseen. Tehtaalla on jo 3 300 työntekijää. Finlaysonin työntekijöiden elämä kulki tehtaan pillin mukaan: arkisin kello 4.30 tehtaan pilli soi ensimmäisen kerran. Seuraavan kerran kello soi 4.50, jolloin oli jo lähdettävä kiireen vilkkaa työhön, jos halusi ehtiä ajoissa. Tehtaan portilla valvoi vahti, joka sakotti myöhästyjiä!
1900-luku
1900-luvun mittaan Finlayson osti pala kerrallaan lähes koko suomalaisen puuvillateollisuuden. Vuonna 1900 perustettu Suomen ensimmäinen osuuskauppa sijaitsi Puuvillatehtaankadun ja Mustanlahdenkadun kulmassa.
1920-luvulle saakka alue oli Pohjoismaiden suurin teollinen toimipaikka. Plevnaan mahtui peräti 1 200 kutomakonetta. Finlaysonin alueen arkkitehtuuri on saanut vaikutteita skandinaavisesta klassismista, ja esimerkiksi Satakunnankadun portti edustaa tätä tyyliä. Portilla seisoi vartija vielä 1990-luvulle asti.
1990-luvulla vapautuva kauppa ja halpatuotanto kuitenkin ajoivat kotimaisen tekstiilituotannon ahtaalle, jonka seurauksena tehtaan toiminta sellaisenaan päättyi.
Muistin virkistykseksi
Useilla alueen rakennuksilla on oma lempinimensä, esimerkiksi Siperia, Seelanti ja Plevna. Rakennuksia nimettiin yleensä jonkin rakentamishetkellä ajankohtaisen tapahtuman mukaan. Esimerkiksi Turkin sodan taistelu Plevenin linnoituskaupungista poiki tamperelaiselle vuonna 1877 valmistuneelle kutomolle nimen Plevna. Rakennusten lisäksi lempinimiperinne kukki myös työntekijöiden kesken. Aamulehti tunnettiin kovana juoruilijana, Makkara puolestaan tanakasta ruumiinrakenteestaan.
Katuvapriikin kello: portin kello oli alueen tärkein ajan näyttäjä ja se täytyy pitää tarkasti ajassa; siitä vastasi nikkariverstaan työnjohtaja. Joka lauantai hieman ennen kello kahtatoista hän kiipesi nykyisen Satakunnankadun varrella sijainneen matalan rakennuksen katolle ja tähysti rautatieasemalle päin. Kello kädessään hän tarkkaili milloin aikataulun mukaan kello 12.00 Tampereelta Helsinkiin lähtevä juna vihelsi lähdön merkiksi. Hän laittoi kellonsa aikaan ja kiipesi tämän jälkeen siirtämään Katuvapriikin kellon oikeaan aikaan.