Tutustu Finlaysonin alueen tehdashistoriaan – bongaa ainakin nämä rakennukset
Finlaysonin alueen punatiiliset rakennukset ja pienet sokkeloiset kujat huokuvat tehdasalueen historiaa, mutta mistä historiaan ja olennaisiin rakennuksiin tutustuminen kannattaa aloittaa? Kokosimme parhaat vinkit alueen kiertämiseen, jotta et missaa tärkeimpiä kohteita!
1. Astu sisään tehtaan portista
Finlaysonin alueelle pääsee joko Puuvillatehtaankadun kautta tai suoraan Satakunnankadulta. Jos valitset Satakunnankadun, alitat ensimmäiseksi Satakunnankadun portin, joka on koko tehdasalueen ensimmäinen skandinaavista klassismia edustava rakennus. Portti valmistui vasta 1920-luvulla ja se sulki tehdasalueen tiukemmin erilleen ulkopuolisilta. 1990-luvulle asti portilla seisoi vartija, ja edelleen voit nähdä portin vieressä vanhat vartijankopit.
Portin jälkeen saavut Itäisellekadulle: vasemmalta ohitat Plevnan – nykyisen olutravintolan ja Finnkinon – entisen kutomon. Vuonna 1877 valmistuneessa Kutomo Plevnassa oli Suomen suurin yhtenäinen kutomosali: Plevnaan mahtui yhteensä 1200 kutomokonetta. Vuoden 1999 peruskorjauksessa Plevna uusittiin sisältä täysin – pystyyn jäivät vain ulkotiiliseinät. Plevna on saanut nimensä sen valmistumisaikana käydyn Turkin sodan taistelupaikan mukaan: Plevenin kaupunki sijaitsi nykyisen Bulgarian alueella. Media seurasi tiiviisti kuukausia kestäneen Pleven linnakkeen piiritystä. Turkin sotaan osallistui myös Suomen kaartin pataljoona, jossa oli mukana Finlaysonilla työskennelleitä miehiä. Plevenin kaupungin nimi muuntui tamperelaisten suussa Plevnaksi.
Oikealla puolella puolestaan näet vuonna 1899 rakennetun kehräämö Siperian. Se rakennettiin osana 1800-luvun lopun suurta uudistus- ja rakennusvaihetta – samoihin aikoihin valmistui myös tehtaan suurimman Sulzer-höyrykoneen höyrykonehalli. Siperia-rakennus sai nimensä sen valtavista mittasuhteista. Noihin aikoihin myös suomalaisia oli rakentamassa Siperiaan rautatietä ja rikolliset saattoivat saada karkoituksen Siperiaan. Siperia-rakennuksessa toimi kehräämö vielä 1980-luvulle. Aamulehden toimitus on sijainnut rakennuksen toimistokerroksissa jo vuodesta 2001. Katutasossa toimii muun muassa useita ravintoloita ja kahviloita.
Siperian kautta pääset oikaisemaan suoraan Finlaysonin sisäpihoille, mutta jatketaan matkaa vielä eteenpäin.
2. Pääaukio avaa näkymän tehtaan vanhimpiin rakennuksiin
Kun kävelet muutamia metrejä eteenpäin, huomaat, että punatiilirakennukset vaihtuvat oikealla puolella valkoiseen julkisivuun. Tämä Katuvapriikki-rakennus sulki tehtaan sisäpihan. Sata metriä pitkässä seinässä oli kolme porttia, joista keskimmäinen, Kelloportti, oli aikoinaan tehtaan varsinainen pääportti länsipuolella. Tunnistat portin sen yläpuolella olevasta kellosta. Portin kello oli alueen tärkein ajannäyttäjä ja se piti pitää tarkasti ajassa.
Kun astut portista sisään, näet, mitä kaikkea tehtaan portit ja seinät pitivät sisällään jo 1860-luvulla. Väinö Linnan aukio on tehtaan vanhinta osaa, ja sitä ympäröivät kolme tehdasrakennusta rajaavat tehtaan sisäpihan. Aukiolle rakennettiin vuonna 1882 tehtaan sähkökeskus, johon sijoitettiin myös Pohjoismaiden ensimmäiset Thomas Alva Edisonin rakentamat dynamot.
Oikealla näet Työväenmuseo Werstaan, jossa voit piipahtaa tutustumaan Finlaysonin alueen historiaan tarkemmin. Werstaan tilat ovat aikoinaan toimineet lankavärjäämönä ja Höyrykonehuoneena. Vasemmalla puolella on sen sijaan alueen uusin rakennus TR61, eli vuonna 2005 valmistunut Mehiläisen lääkärikeskus.
Suoraan edessäsi kohoaa yksi tehdasalueen vanhimpia rakennuksia, Kuusvooninkinen, joka valmistui vuonna 1837. Aivan ensimmäiset rakennukset 1820-luvulta eivät ole enää olemassa. Kuusvooninkinen rakennettiin kankaiden kudontaa varten Pietarin viennin tarpeisiin. Rakennus oli valmistuessaan Pohjoismaiden edistyneintä teollisuusrakentamista: esimerkiksi kantavat rakenteet toteutettiin väliseinien sijaan valurautapylväin.
Kuusvooninkinen oli valmistuessaan myös Tampereen korkein rakennus, ja erottui selvästi pikkukaupungin yksikerroksisista puutaloista. Kuusvooninkisen oven edessä voit nähdä lyhyen pätkän tehtaan säilyneestä sähköveturi Pikku-Pässin raiteesta.
3. Pieni kuja vie syvemmälle historiaan
Käänny seuraavaksi aukiolta ja Kuusvooninkisen edestä oikealle, pienelle Päämääränkujalle.
Ehkä voit jo nähdä edessäsi korkeuksiin nousevan tehdaspiipun. Finlaysonin piippu on alueen ainoa jäljellä oleva piippu. Se on noin 60 metriä korkea ja se rakennettiin osana Sulzer-höyrykoneen höyryvoimakeskusta. Pohjoismaiden suurin tehdashöyrykone lepää alkuperäisellä paikallaan Työväenmuseo Werstaassa.
Päämääränkujan yläpuolella kulkevat liistauskäytävät, joita pitkin tehtaalla kuljetettiin materiaalia työvaiheesta ja rakennuksesta toiseen.
4. Uudemmat rakennukset muovasivat koskimaisemaa
Päämääränkuja johdattaa sinut Finlaysonin alueen toiselle, uudemmalle sisäpihalle ja Finlaysoninkujalle. Tästä pääset kulkemaan Media54-rakennukseen – entiseen viimeistämöön, joka on myös alueen nuorin suurin teollisuusrakennus.
Kun käännät kujalta tullessasi katseen heti vasemmalla olevaan rakennukseen, näet entisen höyrypannuhuoneen ja konepajan. Tämä rakennus on tehty vaiheittain ja kerroksia on tullut lisää vuosien saatossa. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä kerroksessa oli tehtaan kehräämö- ja kutomosaleja.
Suoraan tätä rakennusta vastapäätä, Finlaysoninkujan toisella puolella, on tehtaan uusi värjäämö, joka edustaa 1920-luvun klassismia. Värjäämön rakentaminen oli suuri hanke ja muutti myös tehtaan julkisivua koskelle päin. Nykyään rakennuksessa toimii lukuisia yrityksiä.
Jatka matkaasi Finlaysoninkujaa eteenpäin alaspäin viettävällä tiellä. Vasemmalla ohitat vanhan tehtaan kokonaisuuteen kuuluneen eteläturbiinin sekä muita rakennuksia korkeammalle kohoavan sprinkleritornin. Torni on kertaalleen korotettu nykyiseen mittaansa, ja siitä tuli nopeasti koko tehtaan alueen symboli. Tornin huipulla olevassa mustassa kupolissa on talvi- ja jatkosodan aikana toiminut ilmavalvonta-asema. Tornin yläosassa on edelleen noin 50 kuution kokoinen teräksinen vesisäiliö, joka on tosin nykyään tyhjillään.
5. Finlaysoninkujaa pitkin takaisin pääportille
Kun olen päässyt sisäpihan toiseen päähän, viimeinen rakennus oikealla on vuonna 1856 valmistunut Koskitehdas, joka rakennettiin kutomoksi vuonna 1856. Rakennus muutettiin 1920-luvulla betonirakenteiseksi ja todennäköisesti värjäämöksi. Tämä rakennus toimi Tampereen ammattikorkeakoulun tiloina 1990-luvulta peruskorjaukseen, vuoteen 2002, asti. Ammattikorkeakoulun eri yksiköt ovat toimineet useissa tiloissa Finlaysonin alueella vuosien aikana.
Kun käännyt Finlaysoninkujaa ylöspäin, oikealle puolelle jää punatiilirakennus Seelanti, joka toimi alkuun kutomona, mutta Plevnan valmistumisen jälkeen se muutettiin kehräämöksi. Seelantia korjailtiin pariinkin otteeseen tulipalojen takia ja se muutettiin punatiiliseksi vasta 1920-luvulla.
Jos käännyt vasemmalle, pääset takaisin Väinö Linnan aukiolle, mutta jos askellat vielä eteenpäin, pääset poistumaan tehdasalueelta toisen, läntisen portin kautta. Oikealle puolelle jää nelikerroksinen Puutarhatehdas: tehdas oli varsinaisesti kehräämö, mutta sitä kutsuttiin Puutarhatehtaaksi, koska se sijaitsi palatsin puutarhan vieressä. Tässä rakennuksessa toimi 1990-luvulle asti puuvillatehtaan sisustustekstiiliyksikkö, joka oli Finlaysonin viimeinen alueella toiminut tuotantoyksikkö. Kuninkaankadun varrella vuonna 1923 valmistuneessa Tehtaanmyymälä-rakennuksessa toimii edelleen Finlaysonin myymälä.